ÄIDIN KÄYTYÄ.
Reading edition
Äiti mulle mieleen tuli, äiti vanha, harmaantuva. Sydän lämpöiseksi suli, muistohon kun äidin kuva nousi näin.
Saapui kohtaloa julmaa katsomahan lapsen polon. Kyynel kastoi silmäkulmaa nähtyänsä vangin olon, johon jäin.
Ryppyiseksi oli poski tullut, hiuksiin hopeoita lisää. Oi, se minuun koski! Silittelin hiljaa noita kädelläin.
Lohdutella koki. — Yhä muistan äänen värähdyksen hellän. Sen on sointu pyhä läpi suuren kärsimyksen soiva viihdyttäin.