5. Koira ja sen varjo.
Reading edition
Pitkin joen porraspuuta kulki koira vieden luuta. Aivan kuononsa edessä näki hän varjonsa vedessä. Luuli siinä naapurinsa, suuren riitakumppaninsa, astelevan kinkku suussa. Nyt ei koiran mieli muussa. Kun tuleepi koston hetki, eipä muistu työläs retki — näin on koirienkin laita. Vaikk' olikin porras kaita, oli kinkku riistettävä, kumppani myös niistettävä. Katsomattansa etehen koira syöksyikin vetehen. Mutta virta huuhtoi vimman sekä saalihin somimman.