TOISEN OMALLE.
Reading edition
Vielä syvä suutelo ja sitten minun osani on synkin surma: olin sun ja toisen onnen turma, siksi kaikkoon mailta elävitten.
Tuonenvirran tummain lainehitten tuudinnassa turtuu muisto kai, muisto että toinen sinut sai kiduttaakseen maille kuollehitten.
Ei! En vielä kuolla tahdo, en! Ehkä elontaiston pauhinassa sinut, unelmani, unohtaisin.
Kauvan vielä sua suutelen! Katumuksen mailla Manalassa syvemmin vain tuskain tajuaisin.