ALLA MURHEEN…
Reading edition
Alla murheen, vailla lohdutusta kitua saan elämäni päivät, ilo, onni — jälelle ne jäivät, edessä on elo hornan-musta.
Halveksitun tuskain vaikerrusta kuuntele ei hurskaat leviitat, vilkaisevat, "ylös" huokaavat: "kuule, Herra, kurjan rukousta."
Surren suljen silmät maailmalta, kosk' en apua saa leviitalta, eikä kuulu samarialaista.
Ehkä sentään kauvemmaksi kulen korpehen ja siellä silmät sulen kaikelle mi kaihtaa kulkevaista.