NEIDON ENSIKIRJE.
Reading edition
Oi niin täys on nuori sydämeni lemmentuskaa, että tahdon kuolla! Ehkä sitten haudan tuolla puolla täysin ymmärtäisit tunteheni…
Äsken kysyit: tuutkos omakseni, siihen vastasin: oot mulle veli. Siinä tämä tyttö valehteli, siksi itken, jotta kuollakseni…
Herrajee, jos pilarukkaseni, jotka annoin vainen huvikseni, sinut, armaani, on hirteen viennyt?!
Silloin itken kuiviin kyyneleeni, oppia saan loppu-iäkseni… Lempeä en murhaavaksi tiennyt.