SYYSLAULU.
Reading edition
Lepattavat levotonna haavan hienot, herkät lehdet, syksytuulen tuivertaissa värisevät vienot lehdet.
Vapisevat, vavahtavat, putoavat polullesi niinkuin suuret veripilkut, sydänveren pisarasi.
Kahisevat kuollessansa alla ihmisaskeleiden, lentelevät, liitelevät karkeloiden kalmantanssin.
Uneksivat kevään unta alla kylmän, kelmeen taivaan, tanssistansa taintuneina putoavat mustaan maahan.
Vapisevat, värisevät alla ihmisaskeleiden, alla rauta-anturoiden väräjävät vienot lehdet.
Ihmisparka, ihmisjalkas tallaa, tallaa tietämättään, sataa lunta, sataa lunta, puhdas lumi lehdet peittää.
Viimeisenä läpi talven lehtipari haapapuussa värjyy talven tuiskun alla, putoo vasta kevään tullen.