SATEEN JÄLKEEN.
Reading edition
Sateen jälkeen virkoo vanhat puut, läpi kaupungin käy hienot lemut, lehtimajain ruusupensaat, päivänkukat kilvan suitsuttavat tuoksuillansa, perhoilla ja mettisill' on mesikemut.
Avatuista ikkunoista tuuli tuudittaa mandelpuuta, narsissia, liljaa, äsken ukkosilma puisti suvipuita, sähkölennättimen langat vinkui, jymy taivaanrannan taakse kulkee hiljaa.
Ilmass' sinisähkö salamoi, kävi myrsky, vanha ystäväni, poisti ahdistuksen, alakuloisuuden laasten tieltään kuumesairaat haaveet, hiljaa käyn nyt kukkatarhat edessäni.
Sielun kukkatarha tuoksuu taas jälkeen sateen siunatun ja raikkaan, kuljen kaupungista, näen järven, metsän, niinkuin näkisin ne ensi kerran harhaan hilpeen lapsuuteni lempipaikkaan.