PALAVAT SYDÄMET.
Reading edition
Kai Luoja sen kerran sääsi niin: "käy, ihminen, yksin tiesi!" Kuin taivaasta maa niin etäällä käy täällä nainen ja miesi.
Oma maailma meillä on kullakin, me elämme heilimähetken ja täytämme luonnon suuren lain, taas alamme oman retken.
Meidän sielumme suree ja väräjää ja vastasointuja halaa, alla tähtien yksin ja yhdessä kaksi sydäntä yössä palaa.
Ne palaa kuin kaksi kynttilää mestari Viikatemiehen vaa'assa, ja sielut kaihoovat kaikesta pois, ei kotia taivaassa, maassa.