KULTAANSA SUREWA
Reading edition
(Kansan-laulu)
Itkettää ja surettaa ja huoleks' tahtoo tulla, Kuin on muilla kultasensa eikä ole mulla.
Kultani on kaukana ja kaukana se kukkuu; Yksin täytyy maata mennä, yksin täytyy nukkuu.
Kultani on kaukana, niin kauas taisi mennä, Ettei sinne pienet linnut ijässänsä lennä.
Oi, jos pieni lintunenkin sanoman nyt toisi, Suru menis mielestäni, sydän hyvin voisi.
Lennä, lennä lintu raukka, puhu kuullakseni! – Kävitköstä kullan maalla, näitkö kultaseni?
Sano, kuinka kullan maalla aamu armas koitti; Ilossako elettiin, vai suruko he voitti.
Mitä näit sä muutakin, ja näitköstä senkin, Jos ne oli terveena ja kulta liiatenkin.
Tule kulta tälle maalle, tule poika kulta, Ett'ei rientäis turhaan tämä ikä nuori multa.