KEWÄ
Reading edition
Nuotti: "Storm och böljor tystna ren" etc.
Touvon aika lähenee, Kylmät hallat vähenee, Päivä kirkkahasti Paistaa, ihanasti Korkialta Taivahalta, Siintävältä, loistavalta. Wirta vilpas vieriää, Järven lainne kieriää Hiljaksellen rantaan, Pois katoopi santaan. Koivut, haavat Lehden saavat, Tuomet, raidat kukostaavat. Pensaat ja puut, Niityt ja haat, Laksot ja muut Ruohoset maat Kaunistuuvat ihanaksi. Saaret, mantereet, Luodot, tantereet Muuttui taas jo tuttavaksi. Kaikkityyni tuo, Kukkula ja suo, Hauskuutensa tullessaan.
Pienet linnut visertää, Pyyt ne puissa viheltää, Teiret kukertaavat. Kumppaninsa saavat Pikkusetkin Lintusetkin, Itse pienet perhosetkin. Suorsat ruovistohon ui, Kyttä maahan kumartui, Rastas lauloi puussa. Äijä lahden suussa Ruuhessansa, Werkostansa Päästeleepi saallistansa. Tuohen ja muun Astian tuo Ympäri puun Lapset ja juo Mahlajaansa naureskellen; Sitte menemään Leikittelemään Luikaten ja lauleskellen. Kiekot kieppumaan, Pallot paukkumaan Mailoillansa kukin lyö.
Paimen-torvi paikon soi, Äijä laitumelta toi Toukopellollensa Pari-hevosensa. Lapset kanssa Lampaissansa Soitteleevat huilujansa. Nuori kansa tuomistoon, Maahan istui, ruohostoon, Naiset kukkasista, Kaiken muotoisista, Wäänsit vaulat, Suuret paulat Kaunistamaan päät ja kaulat. Niin kevät tuo Riemuja vaan, Uudeksi luo Luonnon ja maan Hauskuudeksi sydämmelle. Laihot toukokuun, Kasvut maan ja puun Muistuttaavat ihmiselle Uutta elantoo, Uutta olentoo, Uutta eloo elämään.
J. F. Granlund
[Ensikerran painettu 1845.]