JUOPPO-ÄMMÄN WALITUS
Reading edition
(Iva-mukaus.) Nuotti: "Ny är det höst", etc.
Syksy nyt on, Wiina jo poltolla kodassa on; Ah! mutta kelpais' mun siellä Olla ja niellä.
Nurkassa näin Pulloni tyhjinä, suut alaspäin. Kas, kuinka harmiksi vielä Tippuuvat siellä.
Pulloset, – so'! Eikö ne pisarta lopukkaan jo'? Loistappas kynttilä tälle Pullo-läjälle.
Keväällä noi Juoppojen kynsissä täytenä soi; Waan minä niistä en maistaa Saa, enkä haistaa.
Siksi jo saan Kuoleman ryyppyjen puutteesta vaan, Elikkä janosta kivun, Jossa ma hivun.
Kannuni noin Tyhjäksi viinasta tuonan jo join; Hauska on vieläkin sitä Rakkaana pitää.
Neulojen saan Muotonsa liinani syrjähän vaan: Hopia laidat ja ranteet, Kultaset vanteet.
Kannunsa toi Muinanen ämmäkin tyhjäksi joi, Sitte hän meni taloista Pyytämään toista.
Minä en vois Pitkälle lähteä paikalta pois; Kuolema kohta mun kaataa Maan ale maata.
Kannuni, – so'! Kurkistas pihalle kanssani jo'. Ah! mutta viinaa ei tuoda, Että sais juoda.
Sitte kun mun Kuolema ottaa, niin juopot saa sun; Tervehdä minulta näitä Humala-päitä!
J. F. Granlund
[Ensikerran painettu 1837.]