HELKAVIRSIÄ. (1903.)

IHALEMPI.

Tuo oli tytti Päivölässä Ihalempi, maammon impi, mansikka hyvien maiden, Herran lehtojen hedelmä; meni karjahan kesällä, ei tullut takaisin tytti.

Läksi veikko vieremähän. — Hiidet virvoja viritti. — "Kunne sorruit kurja sisko?" Poika soille portahaksi.

Läksi taatto tietämähän. — Hiidet virvoja viritti. — "Kuhun kuljit tyhmä tyttö?" Taatto Kalman kartanoihin.

Läksi äiti etsimähän. — Hiidet virvoja viritti. — "Missä mielitiettyseni?" — Äiti taivahan taloihin.

Saatteli sanan Ukolle: "Haihtui tieltä tuiretuinen."

Läksi Luoja löytämähän. — Hiidet virvoja viritti. ~ "Kussa kuljet Herran kulta?" Sammui kaikki Hiiden virvat.

Istui impi maammon marja hettehellä heiluvalla; kysyi julkinen Jumala: "Miksi poskesi palavat?"

Vastasi valio korven: "Kulki pilvi taivon kantta, päivä pilveä punasi, siitä syttyi poskipääni."

Sanoi Taatto taivahinen: "Miksi silmäsi vesissä?"

Virkkoi vieno metsän viemä: "Lankesi kedolle kaste, madot kiilto-kimmeltivät, siitä silmäni kihosi."

Tutki Tuomari sydänten: "Miks povesi polttelevi?"

Salon arka noin saneli: "Tähti kultainen putosi läikkyvähän lähtehesen, siitä syömeni värähti."

Jo julisti hyvä Jumala: "Kun lie pilvi kulkenunna olet tytti pilven tytti, kun lie kaste langennunna, olet siunattu kaponen, kun lie pudonnut tähti, olet tähden synnyttävä, sankarin sotasukuisen, miehen suuren, miekka-lemmen."

Sanoi, nosti noutamansa ylimmäiselle sijalle, ylimmäisen pilven päälle.