SALAISUUS.
Reading edition
Mä värisen, ah armas, rinnoillas, on vilu minun; helmas lämpimään kuin pohjatuuli henkis hiljalleen, ja tiuku herää tielle itkemään.
Mä värisen, ah armas, rinnoillas, on vilu minun; — syli armahan kuin vieraan syli koittaa viihdyttää, mä itken lailla lapsen vierahan.
En omaa onneani itke, en, vain sinun tähtes suru valtaa mun, — jos sanon sulle salat sydämen, sä vaivut lohduttomaan itkuhun.