IKUISUUDEN EDESSÄ.
Reading edition
Nyt kaikki suurenee, nyt kaikki kasvaa, vain itse tunnet pieneks tulevasi. Sä heität yltäs valhekuninkuuden ja tuskin sauva tukee askeltasi.
On vuosisadat, samoin ihmisikä, vain ajan rahtu ikuisuuden eessä; ne sekunneiksi muuttuu ajan kelloon ja katoo katumuksen kyyneleessä.
Ei mitään jää, kun tuhatvuotten tunnit lyö kumeasti ikuisuuden laitaan; vain kivi kertoo, haastaa harmaa paasi: täs muinoin paimen etsi laidunmaitaan.
Ja aika hymyää ja tunti kulkee; se kasaa kaiken ylle uutta, uutta… ja paaden alla sielu parahtelee, mi kerran etsi kuolemattomuutta.