VAPPUNA VANKILASSA.
Reading edition
Kevät on, ja läpi ristikkoin henkäys käy eteläisen tuulen. Siintää taivas sinihattaroin, Kottaraisen vihellyksen kuulen.
Kevät on. Mä kiipeen ikkunaan. Katson, kuinka niityn ojat kiiltää. Metsään kaukaisehen varjojaan valo heittää, sydäntäni viiltää.
Kevät on, ja väki juhliva valtatietä kulkevi nyt kiirein. Sävel kaikaa tuttu, tenhoisa, joukot kokoontuu luo punaviirein.
Kevät on. Mä painun koppiin taas, elävältä haudatun se kätkö. Kottarainen soita laulelmaas, punavangin mielen ymmärrätkö?
Kevät on. Mä teitä tervehdän kulkijoita luona punavaatteen. Yksinäisyys sellin hämärän hetkeks unohtuu, kun muistan aatteen.