SYYSTUULELLE.
Reading edition
(Vankilan pihalla.)
Syystuuli kanna minut täältä pois kuin kiidättelet höyhenuntuvaa tai leijaa langatonta; Näät, sänkipelto tyhjä, alaston, vain harvat korret huojuu, ja pientareilta ruso-ohdakkeet ne lakastui.
Syystuuli nosta minut täältä pois kuin temmot savun harmaan, mi kohoo kattoin mustain yllä. Jo punapihlajaiset riisuutuvat, ja koivun, keltavaahteran myös lehvät putoo.
Syystuuli vieös minut täältä pois kuin ajat pilvenhattaroita laella taivaan. On lintusetkin lähteneet, vain varis yksin lentää raskain siivin. Jäi pesät tyhjät räystäisiin ja synkkään torniin.
Syystuuli, syleilyysi heittäyn ja kauvas ennän. Jää valkomuurit, linna lauluton, ja tornista vain käärmepäinen viiri avatuin kidoin, kielin terävin perääni huutaa. Syystuuli kanna, kanna minut pois.