ERÄMAAN KAMELI.
Reading edition
Ei lauhkeat rannat ja ruohostot ties vieriä vehmahaks luoneet. Ei suojanas palmujen katveikot, ei tuiskujen tullessa huoneet.
Vaan taival pitkä ja tuntematon, meri hiekkainen joka puolla. Voi musta myrsky sun aavikkohon pian haudata. Kentällä tuolla
eräkulkijan luut monet kalvenneet. Toki retkihin käyt, ei kauhut sua estä, vuorten harjanteet, syvät kuilut, virtojen pauhut.
Vilu, helle, nälkä ja ponnistus, yönuotion ääressä pedot. Jano viikottainen ja uupumus vain kangastuksena kedot.
Niin aartehet kannoit. Kerran vain sun lannistui jalo kaula, ja sä itkit helmassa autiomaan, kun kohtasi kuolon paula.