← Table of contents
Syksyä

PETTYMYSTÄ.

Reading edition

Mun silmissä kohtalon kyynelveet on kerrassa loppuhun kuivat. Mun sielussa elämän ihanteet jo aikoja unhottuivat.

Ah, miksi ma aaltohon yksin jäin! Olen hukkunut elämän mailla. Minä arkana tuijotan taaksepäin, en etehen elävän lailla.

Ijankaikkinen pettymys, aina ja uus mun uskoni vei kuin veikin. Mun kanssani elämän armottuus on leikkinyt pitkän leikin.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings