PIENIÄ HAUTOJA
Reading edition
On aina jotain poissa, jotain mennyt sulta kuin varas öisin arkkujasi kahmalois. Poiss' aivan pientä jotain on, mut niinkuin kulta se kallista on nyt, kun riistettiin se pois.
Näin osa omaisuuttas, osa itseäsi sult' aina tiettämättäs hukkuu, lahoaa. Näin ryöstää ihmisiä näkymätön käsi. Se oves pihtipieleen ristin kirjoittaa.
Ja pienin, pienin erin kuolet elämästä ja tulet autioksi. Mieles kalmistoon teet monta pientä hautaa. Niitä itkemästä sä astut vihdoin unohduksen kuutamoon.