LEMMENVUOTEELLA.
Reading edition
Säteet kuun jo niin lempeästi puiston ruusuja suuteli, kun ma tohdin hellimmästi kädet kietoa vyöllesi.
Sisään aaltoili ihanasti kukkain hekkuma-leyhkiä, kun ma uinuin armaimmasti oma onneni sylissä.
Liikahti tuuli sypressissä kuoleman puu kuin huoahti, kun jo armas väsyksissä unen helmoihin upposi.