Vesihyttysten tanssiessa.
Reading edition
Pois vesihyttyset karkeloi, yöperhot hämyyn hukkuu, yön syliin valkean avaraan mun kalastajatyttöni nukkuu. Hän nukkuvi aitan hämärään, hän meren soittohon vaipuu, on poskilla päivänruusut, ja huulilla illan kaipuu. Ah, öisin keveä kesä-yö, kun lepää luomakunta, ma hiipisin sielusi maailmaan, ja kaikki ois kaunista unta. Mut minä oon kuin syksy-yö, sen mustia töitä mietin, mun merityttöni peljästyis, jos silmissä näkis hän vietin.