YHTÄ, TOISTA, KAIKENMOISTA.
Reading edition
Ttserakkaalle.
Moittia en sitä voi, että itse sä itseäs kiität — Muilta kun kiitosta et koskaan saada sä voi.
Ajat muuttuvat.
Naiset nuorell' ijällänsä Soisi syntypäiviänsä Monta vuodess' olevan — Vanhemmiksi tultuansa Toivovat he ainiansa Niit' ei koskaan tulevan.
Eläinsuojelija.
Pekan luullaan juomarin Olevan, kun pikarin Hän vaan aina pohjahan Juopi, mutta Pekkahan Armahtavi eläimiä — Näätkös, siihen kärpäsiä Voisi mennä hukkumaan.
Kostopuhetta sekin.
Paraiks' että linnaan tuli Matti, kun niin tuhma oli, Varast' että hevosen — Koska rehtimiesnä sen Ostaa oisi voinut — mut Sitten ei ois maksanut.
Juomapöydässä.
Nyt salli, hupsu, lasihisi Pienenkään rikan pudota — Vaikk' oot sa juonut ijässäsi Montakin suurta taloa.
Juopuneen filosofiaa.
Kun krouvi kerran tuleen syttyi, niin Pois kortinlyöjät sieltä käskettiin. Vaan yksi virkkoi, että pyysi Hän huoneen koko yöks' ja — hiisi Pois saa mennä, mut ei he.
Moitetta.
"Ei papeist' ole enää ollenkaan", Mies kirkosta niin virkki tullessaan "On lyhköisiä saarnansakin niin, Ett' tuskin kerkiääpi nukuksiin, Kun he jo pamauttaa amenen."