MÄ LEMMIN LAULUISSAIN.
Reading edition
Et lempiä sä mua voi — Tuo kuink' on mulle katkeraa! Sen niinkö kohtaloni soi? Vai oikuks' arvatako saa? Ken vastaa! — Syömmen raskas on Mä riutunen jo onneton… En toki! mulla lohtunain On: lemmin sua lauluissain.
Kun kylmää kaikk' on, pimeää Ja sydämes kun toisen on; Kun rinnassas' on mulle jää, Jost' olen raukka riemuton; Kun tuskissani vaikeroin Ma lempen' uhri auvotoin, Niin toki mulla lohtunain On: lemmin sua lauluissain.
Vaikk' olen aivan toivoton — Ei toista mointa ollekaan — Ja vaikka kaikki hourett' on, Kun lemmetyyttä Suita saan — Ja vaikk' en edes muistossais Mä sijaa pienintäkään sais, Niin toki mulla lohtunain On: lemmin sua lauluissain.
Ah onneani! Sit' ei voi Mult' ottaa kohtalonikaan! Mä tunnen uni-autuutt', oi, Ja kaiho pois on kokonaan — Ja lennän korkealle vaan Sun kanssas' runomaailmaan, Kun toki mulla lohtunain On: lemmin sua lauluissain.