VARPUNEN.
Reading edition
Jos Tuikutella voisin ma kielin sataisin tai kiurusena oisin kohoova pilvihin, —
niin aina kiitteleisin suloista Suomea, ja Jumalalle veisin ma huokauksensa.
Hän silmät ehkä' loisi myös meihin raukkoihin ja päivän paistaa soisi saloihin synkkihin.
Ei ääni mulle suotu oo satakielisen; heikoksi siipi luotu ei kanna taivaasen.
Vaan laulustani kuiten en huoli vaieta, kun ääni lintuin muitten ei kuulu talvella.
Paremmat lauluäänet keväällä ehtinee, niin kuullellessaan noita jo varpu vaikenee!
Suonio.