MEHILÄINEN JA KYYHKYNEN.
Reading edition
Purohon putos mehiläinen, mut tuonpa huomas kyyhkyläinen. Hän, surkutellen sydämestä, lens' puuhun oitis nopeaan ja pienen lehden lehväksestä pudotti veteen noukallaan lautaksi pikku-elävällen, se että pääsis maalle jällen.
Kun sitten kerran kyyhkynen lens' illall' lehdon siimeesen, ja kukers' siellä iloksensa, oksalla istuin yksinään, niin metsämiespä pyssyään ojensi, häntä tappaaksensa. Mut siihen mehiläinen lensi, ja käteen pistämähän ensi, ett' tuntui kipeätä tekevän. Pau! luoti lähti nyt — mut syrjähän. Pelastuneena kyyhky lens! — Mun ystäväin! Kas, hyvänteko palkitahan aina näin.
A.M. Lenngren.