TURHAA.
Reading edition
Irroita sieluni, taivas, murheesta maan, irroita tomusta tuskan ja kahleistaan, että ma siivillä rauhan levätä saan.
Turhaa taistella on ja peljätä näin keskellä elämän kuohujen yllättäväin, kun sinä kuitenkin ohjaat ne ylhäältäpäin.
Turhaa murheeni on ja pientä kuin tuo linnun lento, mi pyrkii pilvien luo, missä on järkkymätön vain suuruuden vuo.
Anna mun tyynenä taipua tuulihis vaan, myrskyissä nousten ja laskien kotihin saan. Irroita sieluni, taivas, murheesta maan!