PÄIVÄ PALAJAA.
Reading edition
Jo päivä palajaa, — se saapuu kaukaa sieltä ikuisen kesän tieltä, ja sielut kirvoittaa.
Loistollaan taivas, maa iloittaa ihmismieltä, jo, kuullen kiurun kieltä, se lauluun puhkeaa.
Unohtuu vaivat, huolet kun päivän kultanuolet maan multaan heläjää;
ne kautta sielun soivat, ne riemastuttaa voivat murheessa eläjää.