SUSI
Reading edition
Kuu paistaa, kuura kattaa maisemaa, se kukkii tähtiä ja hopeaa, suon yli horjuu vapiseva peto, sen kuuma, tuskallinen hengenveto on villin vihan ääntä valtavaa.
Sen kieli roikkuu maata viistäen, ja jälkeen joka-ainoon askelen jää turmiota ennustava pilkku; mut lyöty peto, uupunut ja nilkku käy tietään ylpeänä uhmaten.
Pää vielä vaivoin kohoo kuuta päin, ja vihassansa verta räiskyttäin se laulaa pilkkalaulun vainoojalle. Ja sitten hiljaa syväin vetten alle se painuu varjoon vaivaispetäjäin.