PIENI LAULU RUTHISTA
Reading edition
Ruth, silmäs vaeltavat etsien kuin levottomat linnut taivaan rajaa. Näet, kuinka takaa mustain metsien taas öiset pilvikaravaanit ajaa.
Ja saaren ylle kohoo täysikuu kuin nuoren olemukses vartijana. Sun huulillesi sammuu, paleltuu taas joka-ainoo kuolettava sana.
Ja taipumaton kiilto teräksen taas muuttuu sametiksi silmissäsi. Ruth parka istuu hiljaa, vaieten, ja kaislaa katkoo hermostunut käsi.