RAMPA
Reading edition
Minä pakenen raajoin rammoin, te kääpiöt, terve vaan! Ivanauruni, kuollut ammoin, on herännyt haudastaan.
Tulin laumahan kääpiöiden minä kääpiö itsekin. Tulin riemua ikävöiden ja palavin sydämin.
Minä kestin hammasta purren, kun ruoskitte kyttyrää, ja kun ahdistettua surren ei painunut yksikään pää.
Minä suutelin lyövää kättä kuin elukka avuton. Elin tyytyen, ymmärtämättä mikä kamalin valhe on:
Tänä päivänä katse kiero mua säälien katsoi päin. Oli, niinkuin niljakas liero ois kiertänyt sydäntäin.
Jätän joukkonne itsehurskaan. Näin parasta rauhoittua: Minä kainalosauvalla murskaan, ken tohtii sääliä mua!