SULAMIT SALOMOLLE.
Reading edition
Ma olin lapsi köyhän korven vaan, mut löysin armon sinun edessäsi, sa kaunistit mun kultakäädyilläsi ja puetit mun silkkiin, purppuraan,
häävuoteesees veit myrrhan-tuoksuvaan, ah, raukeana vasten sydäntäsi kuin ruoko värisin sun sylissäsi ma ihanuutta lemmen autuaan.
Oi suo mun, orjas, mennä jälleen pois! Kas äiti synnytti mun kärsimyksin ja surun maitoa ma juoda sain.
Tää onni mulle liian suuri ois. Ma tahdon korvess' ikävöidä yksin ja hiljaa itkeä vain onneain.