PALANNUT TUHLAAJAPOIKA.
Reading edition
Nyt, ihmiset, riemuitkaatte! Näin rampana palasin. Avosilmin nyt nähdä saatte sen, minkä mä salasin.
Näin kamalat kasvoni ovat ja käteni halkeilleet. On ruoskainne solmut kovat näin minua rangaisseet.
En kestänyt katsettanne, ei ryhtini pitänyt. Ruton siemen, istuttamanne näin hyvin on itänyt.
Nyt siunatun multanne alle minun jätteeni siirtäkää. Opetukseksi maailmalle näin ristiini piirtäkää:
Oli ylpeä, oli nuori ja — työmies taitamaton. Nyt ulkokullattu kuori vain lahoa maata on.
Oli kelvoton kansalainen. Oli viimeinen lukuaan. Hyvän työn teki yhden vainen: ei jatkanut sukuaan!