LAPIN JOULU.
Reading edition
Lauloi lappi lapsellensa: »näin se laulu alkaa, isä ajaa Inarista, poro polkee jalkaa.
Tuntureilta laaksoihin ja sieltä alas Ouluun, viikko vaan on Taneliin ja sitten päästään jouluun!»
Kysyi lapsi emoltansa: »miss' on joulun kota?» »Siellä, missä leimuavi pohjanpalon ota!»
»Onko siellä valkeet porot Joulun kartanolla?» »Siellä kultapulkassa on lapsen hyvä olla!
Joulu ajaa joikaellen jäisen meren rantaa, valkeen karhunpeskin alta merihelmen antaa».
Lauloi lappi lapsellensa, umpukalleen unta, sudet ulvoi jängillä ja kotaan satoi lunta.
Näki lapsi lapsen unta taivaan tähti-öistä, merihelmen helyistä ja joulukynttilöistä.
Näki laajan lumikirkon, näki enkeleitä, jotka valkein siivin lensi alas taivaan teitä.
Katse kohos avaruuteen, pieni käsi liikkui, emo lauloi, tuuti, tuuti, hiljaa komsa kiikkui. —