KEN ON AMOR?
Reading edition
(Suomennos Isa Asp-vainajan ruotsinkielisestä runosta).
Ken se on, tuo paha Amor, Koska usein moitittavan Kuulen sekä herjattavan Amor-parkaa pienokaista? — Äiti mulle kerran lausui: "Tyttöseni, valveillasi Ollos vainen; tunteitasi Varo viekkaalt' Amorilta." Siksi aina huudankin: "Amor, Amor, seuraneis, Paha Amor, pysy pois!" Vähät huolin Amorista, Vilpistään ja viekkaudestaan, Hypin, laulan, leikittelen, Päähäni te'en seppelehen, Tuulten tuiverrellessa. Joskus muiskun lehtosessa Aatolle suon, joka lempens' Ijäks' luvannut on mulle. Lasken sitten seppeleeni Kutrillensa kultasille. Enpä huoli Amorista, Aatto omani kun on.
—r—r.