IMMELLENI.
Reading edition
Sinisilmäis, armas impi, — Oi, mi puhtaus niistä loistaa, Päivän varjopilvet poistaa: Sydämeni rauhoittuu.
Kirkas, niinkuin illan taivas, Katsehesi lumoovainen! Sellainen on jalo nainen, Ajattelen itseksein.
Omaksein jos sinut saisin, Kaikki, kaikki unhottaisin, Päivän riidat, torat ne Sais'vat jäädä toisille.
Lakkaamatta kiitteleisin Herraa kaikkivaltiasta, Omastaan jos maailmasta Mulle lemmen-onnen sois.
Mutta päivä peittyy vielä Tuonne taivaanrannan taakse, Lemmen-aurinko ei nouse Valaisemaan tietäni.
Hiljaa nukkuu unehensa Kotimaani kaunis ilta. Tyyntä rauhaa taivahilta Herra vaaroillemme suo.
Minä yksin vaan oon tässä, Rauhaa syömmessäin ei vielä. — Impeni, oi miks' oot siellä Kaukana niin luotani!
Sinisilmiäis jos kerran, Kerran vielä, nähdä saisin, Kaikki muut mä unhottaisin, En sinua, en maatani!
—rt—