MINÄ
Reading edition
(Ernst Josephson)
Nämä silmät itkevät verta vuoks syntien pusertuvaa, vuoks kaiken, mi haavoitti kerta sydänparkaa — ja haavoittaa.
Tämän kohtalon syy ei kukaan. Elon virtaa tottelen vain oman tulvani suunnan mukaan, padot, telkimet musertain.
Olen huoleti kulkeva suureen maan sylihin paluutien; epäjumalten rovion juureen nimen, maineen nauraen vien.