§ 32. Ruotsinkielinen runous.

Näiden uusien rahvaanrunoilijain lauluissa, samoin kuin niiden taiderunoilijainkin teoksissa, joita ylempänä on mainittu, kaikui kansan oma kieli, vaikka ne aineen ja esitystavan puolesta liikkuivat jokseenkin ahtaassa piirissä eivätkä kohonneet runouden korkeammille kukkuloille. Ylevämpilaatuinen runous sitä vastoin käytti tähän aikaan vielä yksinomaisesti Ruotsin kieltä; mutta kansallinen henki pääsi sitäkin virkistämään, ja isänmaallinen mieli meitä tervehtii Suomenmaan ruotsinkielistenkin runoilijain, Juhana Ludvig Runeberg’in, Fredrik Cygnaeuksen, Sakari Topeliuksen ja Lauri Stenbäck’in teoksissa. Samalla kuin pitivät maassamme vireillä jaloimpia aatteellisia pyrintöjä, he elähyttivät kansallistunnetta ja valmistivat niinmuodoin alaa perin suomalaiselle runoudelle; paitsi sitä useat heidän teoksensa esikuvina suorastaan vaikuttivat suomenkieliseen kirjallisuuteen.

Lisäys. Suurin näistä runoilijoista on Juhana Ludvig Runeberg (synt. Pietarsaaressa Helmik. 5 p. 1804, lukion lehtori Porvoossa, † 6 p. Toukok. 1877). Ennen muita hänen runoelmiansa tulee tässä huomioon ottaa Hirvenhiihtäjät, ihana eepillinen kuvaelma Suomen kansan elämästä, ja nuo yleisesti tunnetut kauniit eepillis-lyyrilliset runot Vänrikki Stoolin tarinat, kertomarunot Hanna, Nadeshda, Joulu-ilta, Hauta Perhossa ja Fjalar kuningas sekä ylevä antiikintapainen draama Salaminin kuninkaat, niinkuin myös hänen lyyrilliset runoelmansa, etenkin Idyllit ja epigrammit. – Etevä runoilija ja kaunopuhuja, esteetikko ja historioitsija, joka innolla edisti kaikkia aatteellisia rientoja, oli Fredrik Cygnaeus (synt. 1807, estetiikan professori yliopistossa, † 1881). Lämpimän isänmaallisuutensa ja puhtaan katsantotapansa vuoksi on Sakari (Zachris) Topelius saavuttanut yleistä suosiota (synt. Tammik. 14 p. 1818, historian professori yliopistossa, jonkun aikaa yliopiston rehtori, † 12 p. Maalisk. 1898). Hyvin tunnettuja ovat hänen lyyrilliset runoelmansa (”Ljungblommor”, ”Nya blad” ja ”Ljung”), murhenäytelmä ”Regina von Emmeritz” sekä ”Välskärin kertomukset” ja novellikokoelma ”Talvi-iltain tarinoita”; Topeliuksen verratonta taitoa lasten-kirjallisuuden alalla todistavat hänen satunsa ja lukukirjansa (”Lukemisia lapsille”, ”Luonnon kirja” ja ”Maamme kirja”). Runoilijan maailmankäsitys ilmenee hänen kuolemansa jälkeen painetussa teoksessa ”Lehtisiä mietekirjastani”. – Ruotsinkielisistä runoilijoista on vielä erittäin mainittava syvämielinen Lauri Stenbäck († 1870), samoin kuin myöhemmältä ajalta Josef Julius Wecksell (synt. 1838), etevän ”Daniel Hjort” nimisen murhenäytelmän tekijä.