LUO, HERRA, SA SILMÄSI!
Reading edition
Luo, Herra, sa silmäsi isäimme maan, luo kansamme köyhän puoleen! Tääll' aallot nyt uskottomuuden käy, sun uskollistasi mont' ei näy. Viha kirkkoas vastaan kiihtyy, sadat-tuhannet synneissä viihtyy. Oi, Herra, luo silmäsi isäimme maan, luo kansamme köyhän puoleen!
Meit' armahda, Herra, viel' armossas, viel' anna sä parannusaikaa! Kyll' ääretön synteimme paljous on, kyll' ansaitsimme me tuomion, kun kuljimme synnin teitä, yhä torjuin, kun kutsuit meitä. Mut armahda, Herra, viel' armossas, viel' anna sa parannusaikaa!
Viel' anna sa kaikua kutsuntas, viel' armoas, Herra, tarjoo! Ja sanasi vasaroin meitä lyö, meist' ett' uni väistyis ja poistuis yö! Suo tilaamme tomussa surra! Auk' ovemme, porttimme murra! Viel' anna sa kaikua kutsuntas, viel' armoas. Herra, tarjoo!
Ja jos emme muutoin me heräjä, niin vitsaakin, Herra, käytä! On armoa sekin, kun vitsaa suot, kun taivahallemme pilviä luot. Siell' etsimme pilvien alla sua mielellä rukoilevalla. Siis jos emme muutoin me heräjä, niin vitsaakin, Herra, käytä!
Mut paatumuksen sa tuomion meit' ällös suo kohdata, Herra! Suo muistaa sa kansamme ainiaan, kuin sortui ne kaupungit pyhän maan, kun alla ne vihasi hukkui, ohi armonsa ajan kun nukkui! Oi, paatumuksen sa tuomion meit' ällös suo kohdata, Herra!
Tät' aikaa, niin synkkää, seurata suo, Herra, sa helluntaituulten! Uutt' elämää, henkeä kirkkoos luo, uus' ihana helluntaikaste sa suo, ja meidät sun voimallas täytä, maan äärille kunnias näytä! Tät' aikaa, niin synkkää, seurata suo, Herra, sa helluntaituulten!
Niin, pelasta, pelasta isäimme maa viel' armossas, laupias Herra! Suo kasvois viel' armoa säteillä! Suo kansamme nousta, herätä! Suo kukkia korpein ja soiden ja valjeta vainioiden! Oi, pelasta, pelasta isäimme maa viel' armossas, laupeas Herra!