← Table of contents
Elämän helle

PYHÄIN MIESTEN PÄIVÄNÄ.

Reading edition

Kolea tuuli tohisee järveltä teräksiseltä; ärjyvät kuohut ahmaisee pelkurit peräsimeltä.

Kuoleman korpi kohisee ympäri inehmon majaa; kammon koura kahmaisee, ken on miehen mieltä vajaa.

Petoja metsä piileksii varjossa jokaisen loukon; syvälle kynnet viileksii peikkojen kavalan joukon.

Kestäös, syön alakuloinen, syysöiden synkeä taika: saapuvi suvi suloinen, onnen ja auringon aika!

4.XI.1917.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings