← Table of contents
Elämän helle

ODYSSEUS.

Reading edition

Hoi! köydet irti, siteet katkaiskaa ja soutakaa päin seireenien rantaa! Pian taakse jää se autuus, jonka antaa vain kerran elo meidän aavistaa.

Käy kautta taisteluiden, tuskien tää elämämme turha harharetki; nyt annettu on onnen suuri hetki — ma tahdon tuta hurmiota sen!

Nyt iäksi sen huumaan hukkukoon tää etsinnän ja kaipauksen taakka, sen juovuttavan maljan pohjaan saakka nyt sydän tyhjentäköön — nukkukoon!

Pois köydet, hoi! Ah, kurjat soutajat, te ette kuule autuussäveleitä! Te kuuroin korvin raadatte, — voi teitä! — Jo seireenien rannat haipuvat!

1909.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings