LAISKA.
Reading edition
Laiskaksi mua sanovat, kuhnukseksi kelleävät: hikoavan syödessäni, vaan ei työtä tehdessäni.
Kellätköhöt, mallatkohot, kellätköhöt jos kahesti, mallatkohot jos mitenkä, manatkohot — en pahene.
Enkä liioin kaunaa kanna: lie puheessa puolet totta.
— Lien minä kahessa laiska: huoli en kaivohon hypätä tahi oksahan kivuta, itse surmalle sueta — mut en myöskään rukoella kalkahtaissa kuolon kellon päiviäni pitemmiksi, iltojani isommiksi, vaikka kohta katkeaisin, tuossa turma jo tulisi.