LEIVOPARI.
Reading edition
Leivopari kerran loi sydämeeni pesän, siellä lauloi, unelmoi kohta saavan kesän.
Toinen toivo nimeltään, toinen leivo lempi, saivat kilvan kiitämään, kumpi kevyempi.
Liioin lensi raukat ne, haukka harmaa keksi, toisen itselleen jo se iski eineheksi.
Vähänpä sa laulaa sait, raukka leivo lemmen, Vait on toivokin nyt, vait kesken kevään hemmen.
Sydämeni sopukkaan piile, pikku raukka, ettei sinuakin vaan veisi harmaa haukka.
Älä aivan vaikene, laula vielä hiljaa, kukkasia kedolle, vainiolle viljaa.