VELIPUOLI
Meri Sulju translation
Oli kerran isä, jolla oli väkevä, pelkäämätön poika. Hänen laidunmaillaan oli paikka, missä ei kaikki ollut niinkuin olla piti ja missä jo monet olivat pelästyneet melkein kuoliaaksi. Monet näkivät siellä kummituksia, toiset kuulivat, erittäin ukkosilmalla, surkeaa vaikeroimista ja voihkintaa.
Tapahtuipa sitte, että poika eräänä iltana ratsasti syöttöpaikalle, viettääkseen siellä yön. Laskettuaan hevosensa laitumelle ja tehtyänsä tulen, asettui hän mukavasti ruohikolle ja alkoi laulaa:
Hieno lemmitty on mulla, mutt' en mieti vielä häitä; saatan immen juorun suuhun, ettei kukaan häntä veis; autan häntä herjatessa, puhun mitä milloinkin —: vaan ei tiedä kylän kansa, että heilini hän on.
Silloin astui äkkiä tulen luo poika, yllään valkea paita ja päässä musta lakki, ja istuutui laulajaa vastapäätä lämmittelemään. Mutta tämä huudahti tuikeasti: "Kuka sinä olet ja miksi kuljeskelet näin myöhään ympärinsä?" Poika vastasi: "Älä riitele, veliseni, en tee sinulle mitään pahaa!" — "Miksi kutsut minua veljeksesi?" — "Koska olen sinun vanhempi veljesi." — "Sinä olet hassu, mutta et minun veljeni!" — "Ei, varmasti olen veljesi." — "Luiki tiehesi, inhottava kummitus!" — "Olehan vaiti, kerron sinulle kaiken. Sinun äitisi on myös minun äitini. Hän synnytti minut ollessaan vielä naimatonna, mutta häpeän pelosta tappoi ja heitti minut erään sillan alle. Isäsi ei tiennyt siitä mitään ja nai hänet. Olemme siis veljekset. Minun täytyy yhdeksän vuotta harhailla rauhatonna ympärinsä ja piileskellä ukkosta. Kun tämä aika on loppuun kulunut, iskee ukkonen äitisi, mutta minun sieluni vapautuu ja pääsee rauhaan. Huomenna ovat yhdeksän vuotta kuluneet. Minun ei tarvitse enää kauvemmin piillä ukkosta, mutta äitisi täytyy kuolla. Huomenna ryömin ruunikkosi vasempaan korvaan ja heti ukkosen iskun jyrähdettyä taivaalla, muuttuvat kaikki kärsimykseni heinätukoksi." Senjälkeen pani poika maata ja nukkui. Mutta aamulla oli hän kadonnut. Veli ajoi hevosensa kokoon ja ratsasti ruunikollaan kotia kohden. Tiellä nousi rajuilma ja salama salaman jälkeen iski maahan. Rajuimman iskun jälkeen putosi ruunikon vasemmasta korvasta jotakin heinätukon näköistä ja paloi poroksi. Mutta kun ratsastaja oli saapunut isänsä kotiin, näki hän äitinsä makaavan keskellä pihaa salaman kuoliaaksi iskemänä.