VALKEA LILJA
Reading edition
Kylmä on hallan kalsea kehto, kylmempi ihmisrintojen jää. Surun on surkea syksyn lehto, surullisempi vihan on sää.
Lämmin on leuto lounasen tuuli, lämpeempi käsi on ystävän. Hyvä on äidin armahan huuli, parahin oman on ystävän.
Valkea lilja kun kukkii salaa roudassa hyitten ja hallojen, onkos ihme, sen luokse jos halaa poikanen keskeltä pakkasten.
Kukkios lilja, kasvaos kauan, kylmän keskehen lämpöä luo. Kukka, mi tuoksuu tunnetta rauhan, itsellensäkin rauhan se tuo.