KORPPI-VALTAKUNNASTA
Reading edition
Kerran kesä-iltasella vaari vanha haastaa: "Haaska ylen haisevainen löytynyt on maasta.
Senpä luokse lentäkäämme viipymättä suotta. Oiva löytö, sepä meille onnenpäivät tuottaa".
Lennettihin haaskan luokse: syötiin, juotiin, maattiin; aamusilla aljettihin, iltasilla laattiin.
Mutta jopa joukon nuorin soimaamahan rupee: "Heretkäämme haaskastamme ennenkuin se hupee.
Kuulkaa kunnon Korppilaiset, tää on velhon taikaa, paremmankin etsintähän ois jo ollut aikaa.
Taudit saamme, tuskat tulee, kuolemakin kulkee. Haaskat haisevaiset meiltä onnenportit sulkee!"
Korppiperhe hämmästyypi, musta muori pauhaa: "Rivo kieles hillitsehän! Miksi häirit rauhaa?"
Eipä huoli huimapäinen, uhman tulla antaa, joukost' eroo, sukulaisien manat myötään kantaa.
— Haaskan luokse jäivät vielä Korppilaiset sentään. Kiroinensa heimon hylky maailmata lentää. —