X. Tytön kulennat.
Reading edition
Tuli tyttö luota armahansa Käet punaisna. Äitinsä kysypi: "Mistäpä sinulla käet punaiset?" "Kukkia keräsin, äiti kulta! Eikö liene piikit pistänynnä". Tuli toisen kerran suu punainen. Kysyi äiti: "mistäpä sinulla Suu punainen?" — "Söin mä mansikoita; Enkö liene marjoilla pilannut". Tuli vielä kerran kolmannenki Kasvot kalviana. Syytä siihen Äitinsä kysellen, lausui tyttö: "Hanki jo minulle, äiti kulta! Hanki hauta, haualleni risti. Siihen kirjoita sanoa kolme: Kert' oli hänellä käet punaiset, Kauan kultaa käteltyänsä; Oli toinen kerta suu punainen, Suueltua sulhokaista liion; Kuoli viimein kasvot kalviana. Heitettynä herjältä pojalta".