I. Lähteellä.
Reading edition
Suo, lähe' kaunis, katselen Likellä vettesi, Kuin pilven varjot vaeltavat Kuvastimessasi. Kah tuoll' on pilvi loistava, Ihana, kaunoinen; Jo lähti pois pakenemaan — Hyvästi varjonen! Taas tuossa toinen kullallaan Kuvoaa taivahan; Se ei pitemp' — iällinen Jo lähti matkahan. Kah vielä muuan hirviä Hias kulullehen; Voi siirtyisitkö sievemmin Jälestä toisien! Vain näitä katsellessani Mä muistan mieltäni, Kuin monta kullan loistoa Jo siirtyi siltäki. Kuin pilvet paksut, synkiät, Sitäi' pimittivät, Yhtäkkiähän nousivat, Hitaasti lähtivät. Vaan jospa kuinkin kulkivat, Ne eivät outoja: Ne tyhjiä kuvaamia Ja pilven varjoja. Ne mieli raukan kuitenki Moneksi muuttavat; Voi koskastapa varjojen Valehet loppuvat!