AAMUSARASTUS.
Reading edition
Ken lauloi: "Aamu sarastaa! Yön ahtaat portit aukeaa, ja kyynelusma unten vain maan kasvot vielä verhoaa."
— Oi katso, kanssas todistan: yön ahtaan nään jo aukeevan, ja kukkuloille tumman maan käy aamu — aamu Manalan! —
Ken luuli: "Herää kuolleet luut ja aukee vainajitten suut ja meitä vaatii vainiot ja kutsuu kalliit suvikuut!"
— Oi kuule, kumppaneikseen vain meit' ääni vaatii vainajain, ja kerran kevät saa, kun luut on lahonneet myös laulajain! —