SINISELLE VUORELLE
Reading edition
Auringon noustessa kimmeltäin rinnoille kukkivan maan, lähdemme sinistä vuorta päin kahden vaeltamaan.
Niinkuin virrassa tuulien kevyt on lintujen tie, ylitse kasteisten kenttien polku siintävä vie.
Hennot jalkasi rotkoihin kesken uupua voi — vuoripurona kuitenkin solisten naurus soi.
Pedot ja kuumuus erämaan ehkä jo voimani vei — salama silmäini milloinkaan viereltäs sammu ei.
Etäällä, etääll’ on määränpää, kiiruhdettava on; matkalla kerran yllättää pimeys armoton.
Kukkanurmelle sylikkäin nukumme silloin pois — että sinistä vuorta päin aamulla nousta vois.