MYRSKYN JÄRKEEN
Reading edition
Raukeat purjeet ja musta vesi, purren pohjalla vainaa. Ulappa, kylmille rinnoillesi suo hänen poskensa painaa!
Poian nuoren sa lahdelmalta syliisi houkutit kerta, aallonharjalta korkealta näki hän aavaakin merta.
Miks sinä luontos taltutit, meri, villistä ylpeydestä? Hyrskyjen hurmaan jo tottunut veri tyyntä ei enää kestä.